Suomessa!

Olen Suomessa. En tiedä kirjoitanko enää paljon tähän blogiin, mutta kuvia toivon mukaan tulen lisäilemään. Tulevaisuudessa minut löytää osoitteesta svedut.blogspot.com :-)

Edelleen taalla...

Ei mitaan uutta sanottavaa... Kiva kaupunki, mutta ajoitus huono, paakoppa leijuu edelleen jossain Balkanin ja Pohjolan valimaastossa mutta ei todellakaan Berliinissa, se on kai jo positiivista etta olen irtautumassa henkisesti Makedoniasta vahitellen... En ymmarra miten kuluneita yhdeksaa kuukautta pystyy sanoiksi pukemaan, joten ihmiset, olkaa karsivallisia ja tulkaa olutseuraksi... Mielta kalvaa tulevien kolmen kuukauden epavarmuus tyorintamalla, ja muutenkin en tieda miten kestan suomalaista tehokkuutta ainakin ensalkuun... Paljon kolmia pisteita :-)

Berliini

Terveisia jalleen Saksasta! Makedoniasta lahto oli vaikeaa, ehka jopa yllattavan. Palaan siis asiaan vaikka huomenna ehka hieman "selvapaisempana".

Kuvia...

Tassa kuvassa Maria, kamppikseni viime vuoden puolelta. Joka muuten, lucky girl, vaikuttaa
juuri talla hetkella Ljubljanassa...


Liettualainen Aiste ja mina Ohridin alkukoulutuksessa viime syyskuun alussa.

Aurore Ranskasta, Aiste ja portugalilainen Andre, joka tuolla jossain jo aiemmin olikin kuvissa. Se tietokone, jolla oli kuvia, meni rikki ja on edelleen rikki, joten kaamit palaa...

PS Lainaus Hesarista, joku kuvaili vaimonsa tuntoja, kun mies lahti aitienpaivana katsomaan latkaa: "veti porot nokkaan" - musta taa oli niin hauska :-D

PPS Okei huomasin etta toi kuvanlaatu ei oikeen oo huipputasoa... no joo. nema vrska.

Viikko viela

Lentoni Berliiniin aikaistui paivalla, seitseman paivan paasta tahan aikaan olen siis todennakoisesti matkalla Skopjen lentokentalle. Alkaa tuntua aika oudolta.

Kone, jolla oli hitosti valokuvia ja jotka mun piti laittaa tahan blogiin, on rikki. Eli edelleen joudun odotuttamaan uteliaita ;-)

Tassa muuten lista oppimiskokemuksistani Makedoniassa. Mun piti kirjottaa Euroopan komissiolle loppuraportti, lainaanpa siis suoraan siita. Ushivajte :-D

"Here is a list of some of the outcomes and learning experiences of my EVS project:

• An entirely new language and a set of alphabet – this I consider to be the most important single skill I acquired during these nine months. I also learned a bit of Albanian and Serbian and activated my French.
• A better understanding of the situation in the Balkans
• A grassroot level viewpoint on the everyday challenges of the Strugite youth
• An important lesson on a different mentality
• A reflection on the relationship between ethnicities surprisingly full of tension
• Intercultural learning, especially new, good friends from France, Slovenia, Finland…
• A reflection on the role of religion
• A reflection on national identity
• More independence, ability to take initiative (even though this still requires attention), tolerance, patience
• New ideas, inspiration, perspectives, self growth
• Reflections on the Balkan attitude towards women; towards the environment; towards politics; towards corruption
• A fuller appreciation of hospitality and helpfulness
• Enjoyment of natural surroundings so different from Finland."

Vappua!

Taas toivotus hyvan vapun, taas toivotus hyvan vapun... ja niin edelleen.

Kiitokset Ebulle ja Eijalle kommenteista! Kiva tietaa etta joku lukee raapustuksia matkan varrelta.

Ollaan Banja Lukassa, ois sita voinu vapun huonomminkin viettaa. Mutta toisaalta ihan kiva vaihtaa taas huomenna maisemaa, ottaen huomioon etta taa on Bosnia-Herzegovinan toiseksi suurin kaupunki, niin ei taalla kylla ihan liiaksi asti meininkia piisaa. Huomenna siis Osijekin kautta Vukovariin, jossa yksi yo, ja eikohan siita sitten aleta valumaan kotiappain, eli Struumaan. :-D

Elama on kaunista, tiedatteko.