Tosi on, ihmiset. Olen ollut nyt takaisin Makedonian kamaralla viikon paivat. Moni jo tietaakin miten mulla tammikuun reissuplaanit menivat yllattaen taysin uusiksi, mutta ei voi mitaan. Angiina kun nakojaan ei aikaa eika paikkaa katso. Mutta on ihan kiva olla taalla takas, kai.
Viikonloppuna oli tossa lahistolla, Vevcanissa, karnevaalit, jossa oli aika villi meno. Silloin oli myos paikallisen uudenvuoden aatto. Huomenna on odotettavissa toinen mielenkiintoinen tapahtuma kun taalla heitetaan jonkinlainen risti Drim-jokeen, ja kaikki kynnelle kykenevat (miehet, tietysti...) hyppaavat perassa ja yrittavat pyydystaa sen hyppysiinsa. Se, joka sen vihdoin saa kiinni, on koko vuoden tosi onnekas heppu, ja samana paivana kiertaa Strugan koteja nayttamassa ristia muillekin ja nain jakamassa hyvaa onnea muillekin.
Ennen joulua leiskunut lempi on huomattavasti laantunut ja on tullut aika suunnata katse ynna energia muihin kuvioihin. Olen taas pienen laiskottelun jalkeen saanut makedonian langan paasta kiinni, joten sita opiskellessa tassa mennee lahiviikot, ennen kuin taas lahden reissuun jonnekin. Tyotilanne on auki, saattaa ehka olla etta jotain pienta proggista vois olla tulossa, mutta kerron siita sitten kun tiedan enemman.
Nyt myos makedonialainen kannykkakin toimii taas, joten don't be shy, ollaan yhteyksissa! :-)
