Ohi, risto!

Olen taas Strugassa ja melkein sanoisin etta jonkinlainen kulttuurishokki/call it what you want on paalla - kaikki tokkii, ihmiset on arsyttavia ja kieli ihan tyhma, puhumattakaan toista. No eniveis, pari sanaa Kreikasta. Siella oli ihanaa. :-)

Reissun ensimmainen ja mahdollisesti tarkein opetus: jos aikaa on kaytettavissa rajallisesti, taalla pain maailmaa kannattaa ottaa _etukateen_ selvaa junien ja bussien aikatauluista (koska yhteydet eivat ole tiheimmasta paasta). Tosin se on vaikeaa, jos ei puhu kielta, internetista kun ei tahdo loytya mitaan, ja pitaa siis soittaa asemalle - tosin niiden aukioloajat saattavat vaihdella miten sattuu ja asiakaspalvelualttiuskin on sita sun tata.

Reittini Ateenaan meni talviisii: Struga - Bitola - Veles - Thessaloniki - Ateena. Ja se kesti 30 tuntia. Paluu meni sutjakasti, vain 18 tuntia (silloin naet onnistuin loytamaan aikataulut jostain). Siis jos ei halua kayttaa hirveesti rahaa, bussi-juna-yhdistelma on suositeltava, mutta sita vastoin en kehota ketaan viettamaan yota Velesin juna-asemalla (josta juna Kreikkaan lahti alkuperaisen aikataulun mukaan 3.52, kaytannossa 4.52)... Siis matkalla aina sattuu ja tapahtuu enka nyt tassa yhteydessa luettele kaikkia asioita jotka olisivat voineet menna paremminkin, mutta siina vaiheessa meinas menna usko, kun olin Thessan rautatieasemalla, Ateenan junan lahtoon oli kuusi tuntia aikaa, ja kuume tuntu huitelevan jossain neljassakympissa :-)

Olin onnellisesti perilla perjantai-iltana yhdentoista maissa, ihana Sipe-"emantani" (tasta eteenpain kulkee nimella Sipa :-D) oli vastassa ja menimme syomaan souvlakit iltapalaksi. Ihmetysta heratti se, ettemme haluneet ruokaamme ollenkaan lihaa, dissasimme parhaita paloja :-D

Lauantaina herasimme hyvissa ajoin ja Akropoliille kapuaminen melko aikaisin aamulla osoittautui hyvaksi ideaksi, siella oli jo kymmenen aikaan kuuma. Ihastelimme siella Parthenonin temppelia ynna muita kivikasoja ;-) ja sen jalkeen kiertelimme Monastirakin ostoskujilla. Soimme ihanaa kreikkalaista salaattia ja joimme frappea (kylmaa kahvetta; sita lienee Suomessakin?). Zeuksen temppeli ja Hadrianuksen portti (vai mita ne nyt olikaan) tuli myos koluttua, ja iloinen yllatys oli, etta kansainvalisella opiskelijakortilla noihin paikkoihin paasi ilmaiseksi (esim. Akropoliin sisaanpaasymaksu normaalisti muistaakseni 12 egee). Kaveleskelimme ympariinsa, Syntagman metroaseman hollilla oli kaunis puisto, ja Omonian liepeilla puolestaan on Ateenan varsinainen downtown. Johkis tai muut siella kayneet, onks Omonia just se piriaukio? :-D Ei se musta niin kamalalta nayttanyt :-)

Lauantaina ennen pimean tuloa menimme vuorelle nimeltaan Lykavittos (??), sielta oli ihana katsella iltaista Ateenaa, kun kaikki paikat valaistiin, ja osuipa paikalle miekkonen, jolla oli kiikarit, joten naimme kaikki paivalla kaymamme paikat tarkasti myos iltavalaistuksessa. :-) Taman saman veikkosen seka meksikolaisen tyton kanssa menimme paivalliselle (yhdeksalta) kuulemma kaupungin parhaaseen kreikkalaisravintolaan, joka oli myoskin oikein sopuhintainen.

Sunnuntaina menimme lautalla Aiginaan (eiku Sipa, mika se nimi oli, aina unohdan?), elika saarelle joka on aivan Ateenan edustalla. Tarkoitus oli menna Porokselle, mutta kaikki lautat olivat jo taynna. Eika Aigina ollut yhtaan huono vaihtoehto, vaikka paikalliset olivat puhuneet siita pahaa, eika lauttalippujen myyjakaan nayttanyt kovin vakuuttavaa naamaa :-D Siella soimme, otimme aurinkoa, Sipa uiskenteli Egeanmeressa, kappailimme ja joimme kaffetta.

Sitten olikin aika lahtea kotia kohti ja taalla siis olen enka muuta voi. Muuten tiedoksi niille jotka ovat kyselleet paikalliset miesten ulkonaon tasosta, voin vilpittomasti kehua :-) Ei mitaan jorgosmeininkia, vaan ihan viehattavia ovat. Menen tana viikonloppuna Tiranaan, joten ensi viikon alkupuolella voisin sitten arvioida albanialaiset miehet! ;-) Kirjoitellaan! Haleja! <3

PS Meinas unohtua otsikon selitys, "ohi, risto" = ei kiitos kreikaksi :-D "Ne" puolestaan tarkoittaa kylla (makedonian kielessa "ne" tarkoittaa ei). Ja muuta hauskaa :-D Myos kreikkalaiset aakkoset herattivat kummastusta ja hilpeytta! Kaikki ne iit, assat ynna muut! (Niin ja siis sanomattakin lienee selvaa etta tuota ohiristoa sai jonkin verran kayttaa, sen verran hanakasti oli kaupustelijat kimpussa :-))